¿Por qué aprender Jugando? Te lo contamos aquí:

Educarse no tiene que ser aburrido, por el contrario en la diversión se encuentran un sin número de herramientas motivadoras para que un pequeño quiera aprender.

El portal activaeduca.com, asegura que “sería posible una enseñanza basada en actividades lúdicas, que permitiera  que, tanto los niños con dificultades en el aprendizaje como los que no las tienen pudieran aprender divirtiéndose y que este aprendizaje no sólo se limitara a la adquisición de unos objetivos sino a generar el deseo de seguir aprendiendo”.

En Finaldia por ejemplo, este sistema es un hecho, queremos que en Colombia también lo sea, esto podemos lograrlo adaptando herramientas digitales y pedagógicas que ayuden a los niños a aprender divirtiéndose, mientras hacen uso de las nuevas tecnologías.

Razones por las cuales aprender jugando es tan motivador:

  • El juego proporciona placer y felicidad
  • los niños no tienen miedo al error
  • El juego fomenta la creatividad
  • Con el juego se practica la colaboración y creación de estrategias

EdVisto, compañía finlandesa, ha desarrollado una plataforma digital que combina el método más antiguo de aprendizaje narrativo con las soluciones modernas del vídeo y redes sociales para obtener una solución de aprendizaje innovadora para los niños. ¡El Youtube y Facebook de la educación!

¿Cómo funciona nuestra plataforma?

Los estudiantes elaboran historias en video acerca de cualquier tema, tópico o fenómeno propuesto y guiado por el docente, quien motiva y pauta el proceso de aprendizaje a través de interacciones continuas en foros y grupos del proyecto, mientras permite que la creatividad de los estudiantes y la dinámica de grupo sean el centro de todo el proceso enseñanza.

El énfasis que está en aprender creando contenido propio en colaboración y presentándolo a los demás estudiantes, la colaboración es impulsada también intencionalmente a través de características que conectan a profesores y estudiantes de otros colegios y países.

Si quieres saber más sobre EdVisto visítanos aquí: https://edvisto.com/

Fuentes:

www.activaeduca.co

www.aprendiendomatematicas.co

Content marketing: 

PR Comunicación Digital

EdViston Suomi 100 -kampanjan voittajaopettajan tarina

OSA 3: Kansainvälinen digitarinatiedeprojekti – mistä kaikki alkoi?

Tässä blogisarjassa kerrotaan Suomi 100 -kampanjan voittajaryhmän videoprojektista.

Opettaja Ilona Juselius tutustui EdVistoon viime syksynä, kun luokka osallistui kansainväliseen digitarinatiedeprojektiin. Projekti toteutettiin yhdessä suomalaisen ja amerikkalaisen tutkijan kanssa, ja siinä olivat mukana myös Kenia ja Saksa. Tarkoituksena projektissa oli tutkia, miten eri maiden oppilaat kommunikoivat keskenään videon välityksellä ja mitä he haluavat kertoa omasta maastaan tai koulunkäynnistään muille.

Opettajan tehtävänä projektin alkuun saamisessa oli hankkia luvat oppilailta, huoltajilta ja virastosta. Sen jälkeen hän valmisteli tutkijan kanssa pieniä online-tapaamisia, joita varten luotiin ensimmäisiä videotarinoita. Online-tapaamisen järjestäminen kenialaisten oppilaiden kanssa oli opettajan mukaan aluksi haastavaa, sillä videoyhteyden saamisessa sinne oli ongelmia. Lopulta videotapaaminen onnistui ja oppilaat näkivät toisensa tietokoneruudulla. Eri maiden oppilaat esittelivät itsensä ja kertoivat toisilleen muun muassa, montako oppilasta heidän kouluissaan on ja mistä kouluaineista he pitävät eniten. Ilona kertoi tapaamisen olleen lopulta erittäin onnistunut ja mielenkiintoa herättävä. Tämä kenialainen lukioryhmä oli Ilonan luokan Suomi100-tarinan kohderyhmä, minkä vuoksi videon tekstitykset olivat englanniksi.

EdVisto mukana kevään Itämeri-projektissa

Opettaja näkee videokerronnan olevan olennainen osa opetusta globalisoituvassa maailmassa ja hän aikoo ehdottomasti käyttää menetelmää myös jatkossa. Hänen kokemuksensa mukaan oppilaat oppivat hyvin nopeasti ja suvereenisti käyttämään audiovisuaalisia välineitä ja tietotekniikkaa ylipäänsä. Ilona suosittelee videokerrontaa myös muille, sillä se on luonteva ja kiva tapa oppia sekä se vahvistaa oppilaiden esiintymistaitoa ja rohkeutta.

Ilonalla on jo selkeä suunnitelma, miten hän aikoo käyttää EdVistoa tänä keväänä luokkansa kanssa. He aikovat osallistua luokan itse nimeämän “Amazing Baltic Sea” -tarinan luomiseen, jossa he tutkivat Itämerta ja koostavat siitä tarinan. Aihe on osa koko koulun yhteistä ilmiöpohjaisen oppimisen teemaa, jossa Itämerta käsitellään koko kevään aikana. Tarkoituksena on esitellä Itämerta siitä näkökulmasta, jota oppilaat pitävät tärkeänä.

Miksi Ilona suosittelee videokerrontaa:

  • Ehdoton opetusmenetelmä globalisoituvassa maailmassa
  • Oppilaat oppivat käytön hyvin nopeasti
  • Luonteva ja kiva tapa oppia
  • Vahvistaa oppilaiden esiintymistaitoa ja rohkeutta
  • Sopii erinomaisesti ilmiöpohjaiseen opetukseen

Kolmeosainen blogisarja päättyi.

Katso voittajaopettajan tarina videomuodossa:

Voittajaopettajan tarina

La educación infantil en Finlandia apoya el desarrollo y el aprendizaje del niño

Según el portal www.vix.com, el sistema educativo finlandés parte de la premisa de que la escuela es el pilar fundamental para la vida de los seres humanos y esta no puede ser asumida como una tarea agotadora y desmotivante.

Por esta razón, los niños en este país europeo comienzan las clases a los 7 años, tienen cursos más cortos que el resto de los menores del mundo, vacaciones más largas, menos tareas y –hasta cierto nivel– menos exámenes”.

Este sistema educativo basa gran parte de su estructura en el juego y los trabajos por proyectos, “la docencia se basa en un sistema de enseñanza personalizado. Desde los primeros cursos se interviene en el proceso de aprendizaje de cada alumno, haciendo énfasis en sus debilidades y dificultades, esto garantiza que los potenciales problemas se diagnostiquen a tiempo y se respeten los distintos ritmos de aprendizaje de cada niño”, se indica en el documento ‘La Educación Finlandesa en Síntesis’ de Finish National Agency For Education.

El sistema evaluativo en la educación finlandesa evita los números desmotivando para no fomentar la competencia sin sentidos entre los estudiantes.

De la misma manera, este sistema educativo promueve la estrecha participación activa de los padres. Las familias consideran la educación fundamental y la complementan con actividades culturales.

‘La Educación Finlandesa en Síntesis’ documento de Finish National Agency For Education,  expone que la educación infantil temprana y las guarderías ofrecen cuidado, educación y enseñanza para apoyar el crecimiento equilibrado, el desarrollo y el aprendizaje de los niños, además de otras características:  

  • Cada niño tiene el derecho subjetivo de recibir educación infantil temprana, esta puede tener lugar en guarderías o en pequeños grupos en casas de familia.
  • La educación preescolar es obligatoria para los niños de seis años.
  • La misma puede impartirse tanto en guarderías como en escuelas.
  • En el año del preescolar adquieren destrezas, conocimientos y capacidades básicas en diferentes áreas de aprendizaje de acuerdo con su edad y sus aptitudes.
  • Se prioriza el método de aprender jugando. La educación básica se imparte en una estructura unificada, los niños comienzan la enseñanza obligatoria, de nueve años de duración, el año en que cumplen siete.
  • Las autoridades locales asignan a cada alumno una plaza en una escuela cercana a su domicilio, pero los padres son libres de elegir el centro de enseñanza que prefieran, dentro de ciertas restricciones.
  • La educación básica se imparte en una estructura unificada, es decir que no hay distinción entre la escuela primaria y la secundaria inferior.

Como las anteriores múltiples características hace que en Finlandia la educación sea de mejor calidad orientando al niño a conseguir desde sus propias habilidades el aprendizaje.

 

Fuentes:

http://www.universia.es

www.vix.com

http://www.oph.fi/download/151278_education_in_finland_spanish_2013.pdf

Content marketing:

PR Comunicación Digital

 

EdViston Suomi 100 -kampanjan voittajaopettajan tarina

OSA 2: Käytännön toteutus – millaisissa ryhmissä työskentely sujui parhaiten?

Tässä blogisarjassa kerrotaan Suomi 100 -kampanjan voittajaryhmän videoprojektista.

Voittajaluokan kolmannen luokan oppilaat työskentelivät Suomi 100 -projektin aikana pääasiassa pareittain. Opettaja kertoi, että he kokeilivat ensin kuvaamista 3-4 hengen ryhmissä, mutta ryhmän koko osoittautui liian suureksi. Kahden hengen ryhmissä oppilaiden oli mielekästä työskennellä – toinen oppilaista sai usein idean sille, mitä kohdetta kuvataan ja toinen kuvasi. Kuvia otettiin sekä koulun ulkopuolella että sisätiloissa. Opettajan mukaan kuvia kertyi syksyn aikana paljon, sillä oppilaat innostuivat kuvaamaan myös toisiaan eri tilanteissa. Oppilaat miettivät kuvatessaan, missä tiloissa he viihtyvät ja mitä he haluavat Suomesta esitellä. Koska luokka osallistui syksyllä myös kansainväliseen tutkimusprojektiin, Suomen juhlavuosi vertautui konkreettisesti muiden maiden näkökulmaan, kun oppilaat saivat pohtia, mitä asioita kotimaasta voisi muille esitellä ja mitkä asiat saattavat olla vaikka afrikkalaisten lasten silmin erityisiä.

Videoihin haluttiin saada englanninkieliset tekstit, joten opettaja ja luokan englanninkielentaitoinen oppilas auttoivat kääntämisessä. Luokan muut oppilaat olivat sitä ennen miettineet suomeksi, mitä asioita he haluavat tekstityksin kertoa Suomesta. Tämä on hieno esimerkki siitä, millä tavoin koko luokka voi osallistua projektiin, kun työnjakoa vaihdellaan joustavasti tilanteen mukaan.

Kannattaa huomioida, että sopivin koko videokerronnan ryhmätyössä voi vaihdella ikäryhmän ja tehtävänannon mukaan. Joskus myös neljän hengen ryhmä voi toimia hyvin, jos työnjako ja roolit ovat selkeät. Yksi ryhmästä saattaa olla innokas kuvaaja, toinen pitää käsikirjoittamisesta, kolmas näyttelemisestä ja neljäs vaikkapa videon koostamisesta. Myös oppilaiden persoonalliset piirteet on hyvä huomioida ryhmiin jakautuessa. Vanhemmat oppilaat ovat usein itseohjautuvampia ja osaavat itse organisoida työnjaon tarpeen mukaan. Näin tärkeitä tiimityötaitoja tulee samalla harjoiteltua.

Vinkit opettajille:

  • Etenkin kuvaaminen voi olla helpompaa toteuttaa pienissä ryhmissä
  • Mieti ryhmien kokoonpanot oppilaiden iän ja persoonallisten ominaisuuksien mukaan
  • Vaihtele välillä ryhmien kokoonpanoja

Jatkoa ensi viikolla…

EdViston Suomi 100 -kampanjan voittajaopettajan tarina

OSA 1 – Miten projekti eteni?

Luokan tarina kootusti

Tässä blogisarjassa kerrotaan Suomi 100 -kampanjan voittajaryhmän videoprojektista.

Helsinkiläisen Latokartanon koulun opettaja Ilona Juselius innostui digitaalisesta tarinankerronnasta viime kesänä, koska häntä kiinnostaa kuvan ja tarinan yhteys. Ensin opettaja teki runosta tarinan, johon hän liitti valokuvia. EdVisto tuli mukaan Helsingin yliopiston tutkijan kautta syksyllä, kun luokka osallistui kansainväliseen digitarinatiedeprojektiin (tästä lisää tulevassa blogijutussa).

Kuultuaan EdViston Suomi 100 -kampanjasta eli Suomi oppilaiden silmin – 100 videotarinaa Suomesta -projektista, opettaja kiinnostui lähtemään mukaan. Luokka aloitti projektin yhteisellä keskustelulla pohtimalla ensin yleisesti Suomi 100 -ilmiötä, eli mitä se tarkoittaa. He lähtivät liikkeelle vanhojen asioiden muistelusta, vanhempien ja isovanhempien koulumuistoista sekä lapsuuden leikeistä. Oppilaat haastattelivat läheisiään ja kokosivat muistiinpanoja. Haastatteluista saadusta materiaalista syntyi mahtavia tarinoita pääosin 1960-1990 -lukujen kouluajoista. Oppilaat innostuivat liittämään tarinat EdVistoon ja luomaan niistä videotarinoita. He pohtivat myös, mikä heidän ympäristössään on kaunista ja mikä yleisesti Suomessa on kaunista ja kivaa. Puheeksi tuli muun muassa Suomen neljä vuodenaikaa ja itsenäisyyspäivän vietto joulukuussa. Aihetta käsiteltiin oppitunneilla, kuvia liitettiin yhteen ja tarinaa rakennettiin yhdessä. Syksyn ajan koulun aula oli täynnä Suomen presidenttien sekä suomalaiseen kulttuuriin ja taiteeseen vaikuttaneiden henkilöiden kuvia, joten juhlavuoden teema pysyi hyvin oppilaiden mielessä.

Päämäärä motivoi – “lopussa kiitos seisoo”

Opettajan mukaan Suomi 100 -projekti yhdistettynä osin kansainväliseen hankkeeseen vaati aikaa ja kärsivällisyyttä sekä opettajalta että oppilailta, mutta auttoi, kun tiesi, mikä on päämäärä. Muun muassa kuvaamaan ei ollut mahdollisuutta ryhtyä niin usein kuin oppilaat olisivat halunneet, mutta opettajan sanojen mukaan “lopussa kiitos seisoo” eli tärkeintä oli, että he saivat käydä läpi koko hienon oppimisprosessin, tutustua eri maan oppilaisiin ja tavoitteet toteutuivat kaikin puolin. Lisäksi Suomi 100 -kilpailusta saatu yllätyspalkinto, Lenovon tabletti, lämmitti kovasti opettajan mieltä.

Vinkit opettajille:

    • Ole kärsivällinen, usko lasten kykyyn omaksua uusia menetelmiä
    • Tiedustele eri verkostojen (mm. yliopistojen ja yritysten) tarjoamia yhteistyöhankkeita ja lähde rohkeasti mukaan
    • Uudet menetelmät ovat hauskempia ja tehokkaampia, niiden käyttöönotto on ehdotonta nykymaailmassa
    • Yhteiset keskustelut luokan kanssa jäsentävät teemaa ja inspiroivat oppilaita aiheen pariin
    • Haastattelujen tekeminen voi toimia hyvänä lähtökohtana tai osana videotarinan materiaalia
    • Anna oppilaille vapautta pitää hauskaa oppiessaan uusilla työkaluilla

Jatkoa ensi viikolla…

 

 

¿Por qué Finlandia tiene el mejor sistema educativo del mundo?

Según el portal semana.com Finlandia es reconocida por tener el mejor sistema educativo del mundo desde el año 2000, cuando se posicionaron como número 1 en las pruebas PISA (Programa Internacional para la Evaluación de Estudiantes.

Esto obedece a una serie de características que posee el sistema finlandés de educación  que basa la enseñanza potenciando las habilidades del niño desde su preferencia y su ritmo de aprendizaje.

El Índice de Competitividad Global (ICG) del Global Economic Forum, indica que Finlandia se encuentra entre los 3 primeros países más competitivos del mundo, las razones para este excelente desempeño son varias: el buen funcionamiento de sus instituciones públicas, su transparencia, su capacidad de innovación, su buen sistema de salud y, en especial, su extraordinario sistema educativo.

PISA 2006

Este sistema educativo tiene unos principios que lo hacen realmente exitoso:

  1. Los docentes son valiosos: El acceso a la carrea docente es muy exigente y la preparación muy intensa, por eso los profesores se consideran una autoridad en esta sociedad.
  2. La educación es pública y gratuita entre los 7 y los 16 años: no se paga por los libros, ni por el material escolar.
  3. La división de los dineros públicos se realiza de forma equitativa: los fondos estatales se reparten en función de los centros educativos. 
  4. El currículo estudiantil es común, pero los centros lo adaptan: Los profesores diseñan un currículo y lo planifican de manera que puedan conseguir los objetivos basados en su contexto y realidad.
  5. La educación se personaliza: se respeta el ritmo y proceso de aprendizaje de cada niño y se huye de las pruebas estandarizadas.
  6. Los estudiantes tienen tiempo para todo: las jornadas lectivas son más cortas y se da suma importancia al juego y al descanso.
  7. Preparar la clase es parte de la jornada laboral: los profesores no imparten tantas clases y destinan las horas restantes a preparar sus clases.
  8. Se evita la competencia y las cifras: no hay exámenes hasta 5 de primaria y los informes que el docente elabora para los padres son descriptivos no numéricos.
  9. Se premia la curiosidad y la participación: se valora la creatividad, la experimentación y la colaboración por encima de la memorización.
  10. Los padres hacen parte del proceso educativo: complementan la educación de sus hijos con actividades culturales, ya que las ayudas públicas les permiten conciliar la vida laboral y familiar.

El modelo de educación finlandés está diseñado para que ningún niño se quede atrás, impulsándolo a que tengan un alto nivel educativo. Esperamos que sigas leyendo nuestro blog, lee en nuestro próximo artículo: ‘La educación finlandesa parte desde el aprendizaje del niño’.

Fuentes:

http://ssociologos.com

http://www.semana.com

Content marketing:

PR Comunicación Digital

Musiikkia, äidinkieltä ja yhteiskuntaoppia tarinoina – Tapiolan lukiossa kokeillaan EdVistoa

EdViston tiimi vieraili Tapiolan lukiossa 26.4., jolloin tarkoituksena oli käynnistää pilotti kolmella eri kurssilla. Pilottiin osallistuvat opettajat Pia Liimatainen, Hanna Kokkonen ja Vuokko Leislahti. He käyttävät EdVistoa opetuksessa äidinkielen, yhteiskuntaopin ja musiikin kursseillaan. Opettajat kiinnostuivat videotarinaprojektista kuultuaan EdVistosta Espoon kaupungilta, joka on yksi yrityskiihdyttämö xEdun yhteistyökumppani.

Kouluvierailullamme kokeilimme videotarinoiden luomista kolmessa luokassa aluksi siten, että kussakin luokassa oli oma “tuutori”, ja myöhemmin vapaamuotoisemmin luokissa kierrellen. Oppilailla oli käytössään erilaisia laitteita ja selaimia, ja joidenkin laitteiden kanssa kohtasimme ongelmia. Huomasimme ongelmien liittyvän selaimiin, joten päivitimme iPadien selaimet uusimpaan versioon. Sen jälkeen palvelu toimi normaalin tapaan.

Tekniset ongelmat toimivat hyvänä muistutuksena siitä, että koulujen laitteet on tärkeää muistaa päivittää säännöllisin väliajoin, jotta niistä voi saada parhaan hyödyn irti. Käynti oli tiimillemme myös tärkeä opetus eri selainversioiden käyttäytymisestä, ja teimme vierailun jälkeen EdVistoon varmuuden vuoksi sellaisia muutoksia, että se toimii myös vanhemmilla versioilla.

Lue myös Espoon kaupungin KYKY-hankkeen sivuilta juttu Tapiolan lukion pilotista.

(Kuva: Katja Hagman)

Music, mother tongue and social studies renewed through stories – Tapiola high school testing EdVisto

We visited Tapiola high school the 26th of April, when we had a set-up session in three courses. The teachers participating the pilot are Pia Liimatainen, Hanna Kokkonen and Vuokko Leislahti. They are going to use EdVisto in their courses of music, mother tongue and social studies. The teachers got interested in EdVisto after hearing about it from city of Espoo, which is one of the partners of xEdu Accelerator.

During our school visit, we tested creating videos in three classes at first so that each class had its own “tutor” presenting EdVisto, and later a bit more freely checking how it goes in each class. The students were using different devices and browsers, and we phased problems with some of them. We figured out that the problems were mostly related to iPads’ unupdated browsers, so we updated them to newest version. After that the service worked normally.

The technical issues work as good reminders that it’s important to update the schools’ devices regularly, so that you can get the best out of them. The visit was also an important lesson for our team to know different browser version behaviour, and after the session we did some changes to EdVisto, so that it will be working also with older versions.

KYKY project of Espoo city has also written a post about EdVisto’s pilot in Tapiola high school.

(Photo by: Katja Hagman)

Lehtikuusen alakoulussa tehtiin videotarinoita koulupäivästä

EdVisto on aloittanut pilottiyhteistyön vantaalaisen Lehtikuusen koulun kanssa, josta kaksi luokkaa innostui kokeilemaan videotarinoiden tekemistä. Neljännen ja viidennen luokan opettajat Anna Aarnio ja Aurora Kryssi ovat erityisen kiinnostuneita valokuva-animaatioden tekemisestä. Anna Aarnio tuntee EdViston kehityshistoriaa sen yliopistoajoilta lähtien ja hänen näkemyksistään on ollut tärkeää apua tuotteen kehityksessä.

Kokeilimme kouluvierailullamme 18.3. videoiden luomista EdVistolla molemmissa luokissa. Vierailumme tarkoituksena oli harjoitella videoiden tekemistä ja antaa oppilaille ikään kuin esimakua siitä, miten se EdVistolla tapahtuu. Neljäsluokkalaiset tekivät videotarinoita aiheesta “Koulupäiväni”. Oli mukava nähdä, kuinka oppilaat ideoivat nopeasti oman tarinansa ja lähtivät myös luokan ulkopuolelle kuvaamaan. Eräs ryhmä rakensi selkeän juonellisen videotarinan koulupäivän kulusta ottamalla pelkästään valokuvia ja muokkaamalla ne oikeaan järjestykseen. Oppilaiden harmiksi ainoastaan taustamusiikki jäi puuttumaan videosta ajanpuutteen vuoksi. Yleensä videotarinan luomiseen kannattaakin käyttää enemmän aikaa kuin yhden oppitunnin verran, sillä prosessi voi koostua muun muassa ryhmäytymisestä, aiheen valinnasta, käsikirjoittamisesta, aiheeseen/ongelmaan perehtymisestä sekä tietysti kuvaamisesta ja tarinan editoinnista. Toisessa luokassa eräs oppilasryhmä keksi toteuttaa opettavaisen videon siitä, kuinka solmia kengännauhat. Päivän aikana oli ilo huomata, kuinka helposti nuoremmatkin oppilaat omaksuvat palvelun käytön.

 

Lehtikuusi Elementary students made stories about school day

Lehtikuusi Elementary School had two classes excited about joining the EdVisto pilot. Fourth and fifth grade teachers Anna Aarnio and Aurora Kryssi are particularly interested in the creation of animated pictures. Anna Aarnio has followed the development progress of EdVisto from start and her views have been very helpful in the development of the platform.

We were visiting the school a few days ago, when we tried out how to create videos in both classes. Our purpose was to get students to know basics about video creation process and to give a preview about how it is going to happen using EdVisto. The fourth graders created video stories about the topic “My school day”. It was nice to see how quickly the students planned their stories and went also outside the classroom to do the filming. One group created a clear-structured story with a plot about their typical school day by just taking photos and organizing them to right order in EdVisto editor. Only the background music was unfortunately missing from the video due to lack of time in that session. Adding the music seemed to be important feature for students. Usually creating a video story takes some time, so it’s recommended to use more time than one lesson to it, as the process can consist of group formation, topic selection, script-writing, research and of course, filming and story editing. In the other class, the fifth graders came up with the idea about making an instructive video about how to tie shoe laces. During the day, it was a pleasure to note how easily also the younger students learn to use the platform.