Musiikkia, äidinkieltä ja yhteiskuntaoppia tarinoina – Tapiolan lukiossa kokeillaan EdVistoa

EdViston tiimi vieraili Tapiolan lukiossa 26.4., jolloin tarkoituksena oli käynnistää pilotti kolmella eri kurssilla. Pilottiin osallistuvat opettajat Pia Liimatainen, Hanna Kokkonen ja Vuokko Leislahti. He käyttävät EdVistoa opetuksessa äidinkielen, yhteiskuntaopin ja musiikin kursseillaan. Opettajat kiinnostuivat videotarinaprojektista kuultuaan EdVistosta Espoon kaupungilta, joka on yksi yrityskiihdyttämö xEdun yhteistyökumppani.

Kouluvierailullamme kokeilimme videotarinoiden luomista kolmessa luokassa aluksi siten, että kussakin luokassa oli oma “tuutori”, ja myöhemmin vapaamuotoisemmin luokissa kierrellen. Oppilailla oli käytössään erilaisia laitteita ja selaimia, ja joidenkin laitteiden kanssa kohtasimme ongelmia. Huomasimme ongelmien liittyvän selaimiin, joten päivitimme iPadien selaimet uusimpaan versioon. Sen jälkeen palvelu toimi normaalin tapaan.

Tekniset ongelmat toimivat hyvänä muistutuksena siitä, että koulujen laitteet on tärkeää muistaa päivittää säännöllisin väliajoin, jotta niistä voi saada parhaan hyödyn irti. Käynti oli tiimillemme myös tärkeä opetus eri selainversioiden käyttäytymisestä, ja teimme vierailun jälkeen EdVistoon varmuuden vuoksi sellaisia muutoksia, että se toimii myös vanhemmilla versioilla.

Lue myös Espoon kaupungin KYKY-hankkeen sivuilta juttu Tapiolan lukion pilotista.

(Kuva: Katja Hagman)

Lehtikuusen alakoulussa tehtiin videotarinoita koulupäivästä

EdVisto on aloittanut pilottiyhteistyön vantaalaisen Lehtikuusen koulun kanssa, josta kaksi luokkaa innostui kokeilemaan videotarinoiden tekemistä. Neljännen ja viidennen luokan opettajat Anna Aarnio ja Aurora Kryssi ovat erityisen kiinnostuneita valokuva-animaatioden tekemisestä. Anna Aarnio tuntee EdViston kehityshistoriaa sen yliopistoajoilta lähtien ja hänen näkemyksistään on ollut tärkeää apua tuotteen kehityksessä.

Kokeilimme kouluvierailullamme 18.3. videoiden luomista EdVistolla molemmissa luokissa. Vierailumme tarkoituksena oli harjoitella videoiden tekemistä ja antaa oppilaille ikään kuin esimakua siitä, miten se EdVistolla tapahtuu. Neljäsluokkalaiset tekivät videotarinoita aiheesta “Koulupäiväni”. Oli mukava nähdä, kuinka oppilaat ideoivat nopeasti oman tarinansa ja lähtivät myös luokan ulkopuolelle kuvaamaan. Eräs ryhmä rakensi selkeän juonellisen videotarinan koulupäivän kulusta ottamalla pelkästään valokuvia ja muokkaamalla ne oikeaan järjestykseen. Oppilaiden harmiksi ainoastaan taustamusiikki jäi puuttumaan videosta ajanpuutteen vuoksi. Yleensä videotarinan luomiseen kannattaakin käyttää enemmän aikaa kuin yhden oppitunnin verran, sillä prosessi voi koostua muun muassa ryhmäytymisestä, aiheen valinnasta, käsikirjoittamisesta, aiheeseen/ongelmaan perehtymisestä sekä tietysti kuvaamisesta ja tarinan editoinnista. Toisessa luokassa eräs oppilasryhmä keksi toteuttaa opettavaisen videon siitä, kuinka solmia kengännauhat. Päivän aikana oli ilo huomata, kuinka helposti nuoremmatkin oppilaat omaksuvat palvelun käytön.

 

Ensimmäisiä mietteitä yrityskiihdyttämöohjelmasta

Teknologiayritysten ja pedagogisen osaamisen yhdistämiseen tähtäävä yrityskiihdyttämö xEdu aloitti toimintansa, ja kaikki ohjelmaan valitut startupit kokoontuivat ensimmäisen kerran 15.2.2016. Avajaistilaisuudessa keskusteltiin kevään ohjelmasta ja yrityskiihdyttämön roolista startuppien kehityksessä. xEduun valitut startupit toivotettiin tervetulleiksi ja tiimejä onniteltiin mukaan pääsystä ohjelmaan, johon tuli hakemuksia yhteensä yli 100 kappaletta.

Yrityskiihdyttämön kevään ohjelma ja tavoitteet vaikuttavat mielenkiintoislta sekä tarkkaan harkituilta. Tavoitteena on viedä suomalainen koulutusosaaminen eli “superpower of education” maailmalle. xEdu tekee yhteistyötä suurten yritysten, kuten Samsungin ja Teliasoneran, kanssa. Lisäksi ohjelmaan osallistuvat muun muassa Espoon ja Helsingin kaupungit, ja tarkoituksena on testata mukana olevien koulujen kanssa startuppien tuotteita ja palveluja. xEdun fyysinen sijainti Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden kampuksella mahdollistaa toimivan yhteistyön myös kasvatustieteen tutkijoiden kanssa. Ainutlaatuinen yhteistyö koulujen, tutkijoiden, yritysten sekä xEdun eri mentoreiden kesken luo hienot odotukset EdViston kehittämiseen, verkostoitumiseen ja maailmalle levittäytymiseen.

Huumori ja tunteet tehokeinoina Haaga-Helialaisten videotarinoissa

EdVistoa testaa tällä hetkellä kaksi opiskelijaryhmää Haaga-Heliasta, sillä aiemmassa blogiartikkelissa mainitun kurssin lisäksi mukana ovat opiskelijat Matti Helelän, Kevin Goren ja Anne Korkeamäen vetämältä Creative Corporate & Marketing Communication -kurssilta. Pidimme välipalautesession kurssilla helmikuun alussa, ja saimme hienoja kommentteja ryhmältä. Koska EdViston editointityökalu oli tuolloin vielä kehitysvaiheessa, olivat opiskelijat käyttäneet videoiden muokkaamiseen iMovie:ta.

Katsoimme yhdessä opiskelijoiden taitavasti rakentamat videotarinat. Opiskelijat esittelivät videoilla aluksi omat roolinsa videotarinan rakentamisessa. Videot käsittelivät muun muassa erilaisia opiskelijoiden arkkityyppejä, kuten ylisuorittajaa ja “vapaa-matkustajaa”. Videotarinoissa oli käytetty huumoria hauskalla tavalla, ja osa oli rakennettu myös koskettavalla tavalla tunteisiin vetoaviksi. Tunnetilojen taltioinnissa toimivaksi keinoksi osoittautui hidastetun kuvan käyttö editoinnissa.

 

Omnian yrityskurssilla ja puualan opinnoissa testataan EdVistoa

Espoon Omniasta pilottiin osallistuu opettajia ja opiskelijoita sekä ammattiopiston että aikuisopiston puolelta. Lisäksi Omnian IT-asioista vastaava Pete Stockley on seurannut aktiivisesti EdViston kehitystä ja antanut meille loistavaa palautetta.

unnamedOmnian ammattiopistosta mukana on opettaja Kaisa Jussila sekä kaksi hänen yritysopintoja suorittavaa opiskelijaryhmäänsä. Vierailimme toisessa Kaisan ryhmässä helmikuun alussa ja oli mielenkiintoista seurata ryhmän projekteja. Kurssilla on käytössä Nuori yrittäjyys -konsepti  eli opiskelijoilla on omat harjoitusyritykset (NY-yritys), joita he voivat käyttää aitoina tapauksina kurssiin liittyvien asioiden soveltamisessa EdViston avulla. Kaisa on osallistunut myös henkilökohtaisesti ahkerasti EdViston testaamiseen ja antanut siitä säännöllisesti palautetta koko alkuvuoden ajan.

Omnian aikuisopiston puualan koulutusryhmä osallistuu EdViston pilottiin kahden opettajan, Mona Olanderin ja Juhani Horellin, johdolla. Projekti on osa “Tekninen suunnittelu ja prototyypin valmistus” -tutkintoa. Olemme vierailleet kevään aikana Monan ryhmässä ja avustaneet alkuun pääsyssä alustan kanssa. Ryhmä on antanut meille tärkeää palautetta esimerkiksi käytettävyyteen liittyen. Puualan projektissa on lisäksi mukana ulkopuolisia suunnittelijoita, ja myöhemmin keväällä mahdollisesti myös yhteistyökumppaneita Virosta.

 

Haaga-Heliassa hyödynnetään EdVistoa asiakasymmärryksen keräämiseen

EdViston pilotti pääsee pian käynnistymään kunnolla, ja osa pilottiryhmistä on jo aloittanut videoprojektinsa. Joni AlWindi ja Anne Kuokkanen EdViston tiimistä vierailivat maanantaina Haaga-Heliassa, jossa  International Sales and Marketing -koulutusohjelman opiskelijat pääsevät kevään aikana tutustumaan EdVistoon sekä videotarinankerrontaan oppimismenetelmänä. Kurssin opettajina toimivat Marika Alhonen ja Sirpa Lassila. Tarkoituksena on, että opiskelijat oppivat hyödyntämään palvelumuotoilun menetelmiä asiakasymmärryksen keräämiseen ja analysointiin sekä, että he ymmärtävät myös, miten palvelujen kehittämistä tehdään käytännössä. Toisaalta myös EdVisto saa pilotin yhteydessä syvempää ymmärrystä asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden käyttäytymisestä ja ideoita palvelun kehittämiseen, joten opiskelijat pääsevät näkemään myös, miten tavoitteet toteutuvat vastavuoroisesti. Pilotissa mukana olevat noin 40 opiskeljaa hyödyntävät EdVisto-palvelua oman lukukausiprojektinsa dokumentoitiin ja noin 10 opiskelijaa harjoittelee palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä muita pilottiin osallistujia Haaga-Heliasta sekä muista oppilaitoksista, esimerkiksi haastattelemalla.

Käynti Haaga-Heliassa osoitti, kuinka taitavasti nuoret opiskelijat käyttävät uusia laitteita ja tietoteknisiä palveluita. EdViston tiiviin alkuesittelyn jälkeen opiskelijat omaksuivat heti muun muassa, mitä laitteita heidän kannattaa käyttää ja miten he kirjautuvat sisään alustalle. Alkuun pääseminen sujuikin hämmästyttävän nopeasti ottaen huomioon ryhmän suurehkon koon. Asiaa ei varmasti ainakaan vaikeuttanut se, että opiskelijat tuntuivat olevan aidosti motivoituneita ja sitoutuneita oppimiseen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan uusia kokemuksia muista pilottiryhmistä sekä siitä, miten EdVisto innostaa myös nuorempia oppilaita digitaaliseen tarinankerrontaan.

(Kuvassa kurssin opettaja Sirpa Lassila.)

Miten EdVisto syntyi (3/3) – Kohti uutta “designia”

Kohti uutta “designia”

MoViE:n ja EdViston kantavana ideana on ollut kehitellä mahdollisimman helppokäyttöinen ja pedagogiseen tutkimukseen pohjautuva digitaalisen tarinankerronnan alusta. On pidetty tärkeänä, että oppilailla on mahdollisuus jakaa videoita suljetussa ympäristössä oman ryhmänsä kesken. Opettaja toimii työskentelyn ohjaajana ja tarvittaessa valvoo ja tarkistaa oppilaiden palveluun lataamia videoita. Rajattoman oppimisen mahdollistavaa kansallista ja kansainvälistä koulujen välistä yhteistyötä on pyritty helpottamaan palvelun viimeaikaisilla uudistuksilla: opettajan on mahdollista tehdä Edvistossa projekteja, joihin voi kutsua muita mukaan. Vastaavasti muiden luomia vapaana olevia projekteja voi selata ja halutessaan tehdä osallistumispyynnön.

Helsingin yliopiston CICERO Learning –verkosto järjesti viime kevään aikana MoViE-työpajoja, joissa kokeiltiin videotarinoiden rakentamista ja pyydettiin osallistujilta palautetta palvelun toimivuudesta. Työpajoista saatiin tärkeää palautetta, jonka perusteella palvelusta pyrittiin tekemään entistä käyttäjäystävällisempi ja toimivampi työkalu koulujen käyttöön.

Palautteen pohjalta keväällä 2015 palvelusta suunniteltiin uusi versio, joka on ulkoasultaan ja käytettävyydeltään täysin uudistunut. MoViE:n keskeiset ominaisuudet ja pääidea ovat kuitenkin säilyneet. Uutta käyttöliittymää kehitettäessä pyrittiin huomioimaan viimeaikaiset muutokset koulumaailmassa: kouluihin on hankittu tabletteja, ja pöytätietokoneita käytetään yhä vähemmän. Tästä syystä uudesta versiosta tehtiin tablettikäyttöön optimoitu. EdViston kehitystyössä pidetään tärkeänä, että palvelu pysyy ajan hermolla ja vastaa nykypäivän käyttövaatimuksiin ja –tottumuksiin. Tavoitteena on luoda mahdollisimman selkeä ja helppokäyttöinen videopalvelu. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että videotarinoiden tekemisessä korostuu yhdessä tekemisen ilo ja luovuus, kun aikaa ei kulu monimutkaisen käyttöliittymän opetteluun.

 

Lähteet

Cicero Learning -verkoston nettisivut. Luettu 6.8.2015. http://www.cicero.fi/recent-news/items/movie-tyoepajat-kevaeaellae-2015.html

Miten EdVisto syntyi (2/3) – Digitarinat innostavat kansainväliseen yhteistyöhön

Digitarinat innostavat kansainväliseen yhteistyöhön

Lähtökohtana digitaalisen tarinankerronnan tuomisella koulumaailmaan on ollut edistää oppilaiden tulevaisuudessa tarvitsemia taitoja. Näistä taidoista on Suomessa käytetty käsitteitä avaintaidot, tulevaisuuden taidot ja 2000-luvun taidot. Kansainvälisessä keskustelussa niihin on viitattu käsitteillä 21st century skills ja key competences. (Harju, 2014.) Nopeasti muuttuvassa maailmassa korostuu oppimaan oppimisen tärkeys eli oleellista on oppia oppimisessa yleisesti tarvittavia taitoja. Moni sellaisista taidoista luetaankin 2000-luvun taitoihin, kuten: kriittinen ajattelu, luovuus, perusteleminen, oppimaan oppimisen taidot sekä etiikka ja arvot. (Niemi & Multisilta, 2014.)

Finnable2020-hankkeessa kehitettiin kansainvälisen jakamisen pedagogiikan malli (Global Sharing Pedagogy), jonka avulla pyritään edistämään tulevaisuuden taitoja sekä tekemään oppimisesta mielekästä ja innostavaa. Mallissa korostetaan oppijan aktiivista roolia tiedon tuottamisessa. Tärkeää on, että oppija saadaan innostumaan ja sitä kautta myös sitoutumaan toimintaan. Tutkimuksissa todettiin, että digitaalisten tarinoiden tekeminen MoViE:lla koetaan usein motivoivana ja tehokkaana tapana oppia. Sekä kansallisen että kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu kansainvälisen jakamisen pedagogiikan mallissa. (Niemi & Multisilta, 2014.)

Kansainvälisyys on usein ollut Finnablen hankkeissa mukana, muun muassa digitaalisen tarinankerronnan projektissa. Siinä MoViE-palvelua käytettiin usean eri maan kesken tehdyssä yhteistyöprojektissa. Syksyllä 2012 toteutettuun kokeiluun osallistui kouluja Suomesta, Kreikasta ja Kaliforniasta. Luokat sopivat yhteisestä videoprojektista toisessa maassa olevan koululuokan kanssa, ja molemmat luokat tekivät videotarinoita yhdessä päätetystä aiheesta. Yksi valituista aiheista liittyi oman asuinalueen paikallishistoriaan. Kreikkalaiset oppilaat tekivät näytelmiä antiikin taruista ja kuvasivat ne. Suomalainen luokka teki vastaavasti videotarinoita Nobel-palkinnon saaneen A.I. Virtasen työstä, sillä hänen kotitilansa sijaitsi lähellä koulua.

MoViE-projektissa koulut ja luokat saivat vapaasti päättää, miten he käyttävät digitaalista tarinankerrontaa opetuksessaan. Osa opettajista halusi liittää digitaalisen tarinankerronnan selkeästi osaksi opetettavaa oppiainetta tai aihealuetta, toiset taas valitsivat aiheita, jotka liittyvät esimerkiksi oppilaiden vapaa-aikaan tai ajankohtaisiin ilmiöihin. Digitarinoita on tehty esimerkiksi harrastuksista, kierrätyksestä sekä koulukiusaamisesta. Myös videon tekemisen tavat ovat vaihdelleet: usein oppilaat ovat esiintyneet itse videolla, mutta osa on halunnut käyttää esimerkiksi paperinukkeja tai käsinukkeja näyttelijöinä.

 

Lähteet

Harju, V. 2014. Tulevaisuuden taidot oppimisen lähtökohtana. Teoksessa H. Niemi & J. Multisilta (toim.). Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus.

Lundström, A. 2014. MAOLin verkkolehti. Luettu 12.8.2015. http://www.edimensio.fi/content/avaintaidot-2000-luvulla

Niemi, H. , Harju, V. , Vivitsou, M. , Viitanen, K. , Multisilta, J. and Kuokkanen, A. (2014) Digital Storytelling for 21st Century Skills in Virtual Learning Environments. Creative Education, 5, 657-671. Luettu 12.8.2015. http://dx.doi.org/10.4236/ce.2014.59078

Niemi, H. & Multisilta, J . 2014. Kansainvälinen jakamisen pedagogiikka. Teoksessa H. Niemi & J. Multisilta (toim.). Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus.

Vahtivuori-Hänninen, S., Halinen, I., Niemi, H., Lavonen, J. & Lipponen, L. 2014. A New Finnish National Core Curriculum for Basic Education (2014) and Technology as an Integrated Tool for Learning. Teoksessa  Niemi, H. (ed.)Multisilta, J. (ed.)Lipponen, L. (ed.) & Vivitsou, M. (toim.) Finnish Innovations and Technologies in Schools: a Guide towards New Ecosystems of Learning. Rotterdam: Sense Publishers. Luettu 12.8.2015. https://books.google.fi/books?id=SvebBQAAQBAJ&pg=PA26&lpg=PA26&dq=21st+century+skills+ja+key+competences+hannele+niemi&source=bl&ots=yiVWn_vqRn&sig=MgfTUi0gnhbgZ0RTLQ96FvnH6Zo&hl=fi&sa=X&ved=0CFkQ6AEwB2oVChMIga32up2jxwIVgypyCh158gCA#v=onepage&q=21st%2520cent&f=false

 

Miten EdVisto syntyi (1/3) – tutkimusalustasta innostavaksi opetusvälineeksi

Tutkimusalustasta innostavaksi opetusvälineeksi

EdVisto, aiemmalta nimeltään MoViE*, on lähtöisin tutkimusprojekteista, joissa on ollut tarkoituksena tutkia videotarinoiden työstämistä ja jakamista, sekä oppimista mobiililaitteiden avulla. Alun perin MoViE suunniteltiin ja sitä käytettiin tutkimuksessa Tampereen teknillisen yliopiston Porin laitoksella. MoViE kehitettiin toimimaan tutkimusalustana oppimiseen liittyvien ilmiöiden tutkimuksessa. 2008-2009 luotiin MoViE:n ensimmäinen mobiililaitteilla toimiva versio. Myöhemmin alustaa on kehitetty eteenpäin, ja sitä on käytetty Helsingin yliopiston CICERO Learning –verkoston Finnable2020-hankkeen sekä SAVI (Science Across Virtual Institutes) -hankkeen useissa tutkimuksissa. Vuonna 2014 käynnistyi lisäksi TUTL-projekti, jossa tavoitteena oli kehittää MoViE:sta kaupalliseen käyttöön soveltuva pedagoginen alusta.

 

Tutkimukselliset lähtökohdat ja oppimisen uusi ekosysteemi

Idea MoViE:n suunnitteluun lähti liikkeelle professori Jari Multisillan vierailusta Stanfordin yliopistoon vuonna 2007. Vierailu oli osa Tekesin rahoittamaa hanketta. Stanfordin yliopiston H-STAR Instituutin tutkijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tunnistettiin nouseva tutkimusalue eli sosiaalisen median sovellusten käyttäminen mobiililaitteilla ja erityisesti videon hyödyntäminen sosiaalisen median palveluissa. Stanfordin yliopistossa aiemmin kehitetyn Diver –videon editointiohjelmiston ideaa lähdettiin kehittämään eteenpäin sosiaalisen median suuntaan, jolloin syntyi ajatus MoViE:sta. (Multisilta, Mäenpää & Suominen, 2010.)

Jari Multisilta ja Marko Suominen esittelevät MoViE:n lähtökohdat vuonna 2009 julkaistussa artikkelissaan. Ensimmäiset kamerapuhelimet olivat tulleet markkinoille noin yhdeksän vuotta aiemmin, ja nyt koettiin tarvetta kehittää matkapuhelimiin soveltuva videosovellus. Valokuvien ottamista kamerapuhelimilla tavallisten kameroiden tapaan oli tutkittu tuolloin paljon, mutta useammasta videoklipistä rakentuvan videotarinan tekemisestä oli sen sijaan vähemmän tutkimusta. Mobiilisovelluksella toimiva MoViE pilotoitiin vuonna 2008 Pori Jazz –festivaaleilla, jossa 16 henkilöä testasi sovellusta kuvaamalla omaa festivaalikokemustaan. (Multisilta & Suominen, 2009.) Samaan aikaan vallitsi maailmanlaajuinen mobiilisovellus-buumi: Apple julkaisi vuonna 2008 sovelluskauppansa, AppStoren, jota muut käyttöjärjestelmät seurasivat pian perässä.

MoViE:ta on käytetty Tekesin rahoittaman Finnable2020-hankkeen kahdessa eri vaiheessa. Vuonna 2011 alkanut ensimmäinen vaihe koostui neljästä osahankkeesta, joita olivat: Boundless Classroom, Teacher’s Toolkit, Exergames in Learning ja Emergent Learning Technologies and Communities. MoViE:ta käytettiin Boundless Classroom eli Rajaton luokkahuone –työpaketissa, Digitaalisen tarinankerronnan projektissa. Finnable2020-hankkeen toinen vaihe alkoi vuoden 2014 alussa, ja sen osahankkeet ovat nimeltään: Innovatiivinen koulu, Monimuotoiset oppimateriaalit sekä Emergent Learning Technologies and Communities. Finnablen ohella MoViE:ta on käytetty tutkimuksessa myös SAVI-hankkeessa, joka käynnistyi vuonna 2013. SAVI on suomalaisten ja amerikkalaisten tutkijoiden yhteinen hanke, jossa kiinnostuksen kohteena on oppiminen luonnontieteellisissä aineissa.

Finnable2020-hankkeessa oli tavoitteena luoda oppimisen uusi ekosysteemi, jossa rikotaan oppimisen perinteiset rajat. Keskeinen viesti oli, että oppia voi missä tahansa, milloin tahansa ja kenen kanssa vaan. Rajojen ylittämisessä teknologian käytöllä on suuri merkitys. Tutkimusprojekteissa pyrittiin lisäksi kaventamaan formaalin ja informaalin oppimisen välistä rajaa, jolloin tärkeänä elementtinä nähdään koulun tuominen lähemmäs oppilaiden arkea. Myös tässä teknologialla on suuri rooli: matkapuhelimet, jotka ovat nykyään olennainen osa oppilaiden arkea, otetaan mukaan kouluoppimiseen. Perinteisesti kännykät on suljettu kouluajan ulkopuolelle eikä niitä ole liitetty oppimiseen, vaikka oppilaat käyttävät niitä vapaa-aikanaan varsin tottuneesti. (Niemi & Multisilta, 2014). MoViE mahdollisti sen, että kännyköillä ja muilla laitteilla voi tehdä digitaalisia tarinoita missä vaan, myös koulun ulkopuolella.

 

Edviston aiemmasta versiosta käytettiin nimeä MoViE, joka on lyhenne sanoista Mobile Video Experience.

 

Lähteet

Finnable2020-hankkeen verkkosivut. Luettu 5.8.2015. http://www.finnable.fi/

Helsinki Innovation Services:n verkkosivut. Luettu 12.8.2015. http://his.fi/fi/articles/entrepreneuer-in-residence

Jari Multisillan kotisivut. Luettu 12.8.2015. http://www.mv.helsinki.fi/home/multisil/Jari_Multisilta_Home_Page/Jaris_home_page.html

Multisilta, J. & Suominen, M. (2009) MoViE: Mobile Video Experience. In Lugmayr A., Franssila H., Sotamaa O., and Vanhala J. (eds.) Proceedings of 13th International Academic MindTrek Conference: Everyday Life in the Ubiquitous Era, Tampere, Finland, October.

Multisilta, J., Mäenpää, M. & Suominen, J. 2010. Johdanto: Mitä on mobiili sosiaalinen media? Teoksessa J. Multisilta, M. Mäenpää & J. Suominen (toim.) Yhdessä ja liikkeellä. Mobiili sosiaalinen media. Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, julkaisu n:o 21. Aalto-yliopisto, Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja C 10, Tampereen teknillinen yliopisto. Porin yksikkö. Julkaisu 14. https://oa.doria.fi/handle/10024/62911

Niemi, H. & Multisilta, J. (toim.) 2014. Rajaton luokkahuone. Jyväskylä: PS-kustannus

SAVI-hankkeen verkkosivut. Luettu 8.8.2015. http://www.innovationsforlearning.net/home-SAVI.html#.VXV8cWOIcak