EdViston Suomi 100 -kampanjan voittajaopettajan tarina

OSA 3: Kansainvälinen digitarinatiedeprojekti – mistä kaikki alkoi?

Tässä blogisarjassa kerrotaan Suomi 100 -kampanjan voittajaryhmän videoprojektista.

Opettaja Ilona Juselius tutustui EdVistoon viime syksynä, kun luokka osallistui kansainväliseen digitarinatiedeprojektiin. Projekti toteutettiin yhdessä suomalaisen ja amerikkalaisen tutkijan kanssa, ja siinä olivat mukana myös Kenia ja Saksa. Tarkoituksena projektissa oli tutkia, miten eri maiden oppilaat kommunikoivat keskenään videon välityksellä ja mitä he haluavat kertoa omasta maastaan tai koulunkäynnistään muille.

Opettajan tehtävänä projektin alkuun saamisessa oli hankkia luvat oppilailta, huoltajilta ja virastosta. Sen jälkeen hän valmisteli tutkijan kanssa pieniä online-tapaamisia, joita varten luotiin ensimmäisiä videotarinoita. Online-tapaamisen järjestäminen kenialaisten oppilaiden kanssa oli opettajan mukaan aluksi haastavaa, sillä videoyhteyden saamisessa sinne oli ongelmia. Lopulta videotapaaminen onnistui ja oppilaat näkivät toisensa tietokoneruudulla. Eri maiden oppilaat esittelivät itsensä ja kertoivat toisilleen muun muassa, montako oppilasta heidän kouluissaan on ja mistä kouluaineista he pitävät eniten. Ilona kertoi tapaamisen olleen lopulta erittäin onnistunut ja mielenkiintoa herättävä. Tämä kenialainen lukioryhmä oli Ilonan luokan Suomi100-tarinan kohderyhmä, minkä vuoksi videon tekstitykset olivat englanniksi.

EdVisto mukana kevään Itämeri-projektissa

Opettaja näkee videokerronnan olevan olennainen osa opetusta globalisoituvassa maailmassa ja hän aikoo ehdottomasti käyttää menetelmää myös jatkossa. Hänen kokemuksensa mukaan oppilaat oppivat hyvin nopeasti ja suvereenisti käyttämään audiovisuaalisia välineitä ja tietotekniikkaa ylipäänsä. Ilona suosittelee videokerrontaa myös muille, sillä se on luonteva ja kiva tapa oppia sekä se vahvistaa oppilaiden esiintymistaitoa ja rohkeutta.

Ilonalla on jo selkeä suunnitelma, miten hän aikoo käyttää EdVistoa tänä keväänä luokkansa kanssa. He aikovat osallistua luokan itse nimeämän “Amazing Baltic Sea” -tarinan luomiseen, jossa he tutkivat Itämerta ja koostavat siitä tarinan. Aihe on osa koko koulun yhteistä ilmiöpohjaisen oppimisen teemaa, jossa Itämerta käsitellään koko kevään aikana. Tarkoituksena on esitellä Itämerta siitä näkökulmasta, jota oppilaat pitävät tärkeänä.

Miksi Ilona suosittelee videokerrontaa:

  • Ehdoton opetusmenetelmä globalisoituvassa maailmassa
  • Oppilaat oppivat käytön hyvin nopeasti
  • Luonteva ja kiva tapa oppia
  • Vahvistaa oppilaiden esiintymistaitoa ja rohkeutta
  • Sopii erinomaisesti ilmiöpohjaiseen opetukseen

Kolmeosainen blogisarja päättyi.

Katso voittajaopettajan tarina videomuodossa:

Voittajaopettajan tarina

EdViston Suomi 100 -kampanjan voittajaopettajan tarina

OSA 2: Käytännön toteutus – millaisissa ryhmissä työskentely sujui parhaiten?

Tässä blogisarjassa kerrotaan Suomi 100 -kampanjan voittajaryhmän videoprojektista.

Voittajaluokan kolmannen luokan oppilaat työskentelivät Suomi 100 -projektin aikana pääasiassa pareittain. Opettaja kertoi, että he kokeilivat ensin kuvaamista 3-4 hengen ryhmissä, mutta ryhmän koko osoittautui liian suureksi. Kahden hengen ryhmissä oppilaiden oli mielekästä työskennellä – toinen oppilaista sai usein idean sille, mitä kohdetta kuvataan ja toinen kuvasi. Kuvia otettiin sekä koulun ulkopuolella että sisätiloissa. Opettajan mukaan kuvia kertyi syksyn aikana paljon, sillä oppilaat innostuivat kuvaamaan myös toisiaan eri tilanteissa. Oppilaat miettivät kuvatessaan, missä tiloissa he viihtyvät ja mitä he haluavat Suomesta esitellä. Koska luokka osallistui syksyllä myös kansainväliseen tutkimusprojektiin, Suomen juhlavuosi vertautui konkreettisesti muiden maiden näkökulmaan, kun oppilaat saivat pohtia, mitä asioita kotimaasta voisi muille esitellä ja mitkä asiat saattavat olla vaikka afrikkalaisten lasten silmin erityisiä.

Videoihin haluttiin saada englanninkieliset tekstit, joten opettaja ja luokan englanninkielentaitoinen oppilas auttoivat kääntämisessä. Luokan muut oppilaat olivat sitä ennen miettineet suomeksi, mitä asioita he haluavat tekstityksin kertoa Suomesta. Tämä on hieno esimerkki siitä, millä tavoin koko luokka voi osallistua projektiin, kun työnjakoa vaihdellaan joustavasti tilanteen mukaan.

Kannattaa huomioida, että sopivin koko videokerronnan ryhmätyössä voi vaihdella ikäryhmän ja tehtävänannon mukaan. Joskus myös neljän hengen ryhmä voi toimia hyvin, jos työnjako ja roolit ovat selkeät. Yksi ryhmästä saattaa olla innokas kuvaaja, toinen pitää käsikirjoittamisesta, kolmas näyttelemisestä ja neljäs vaikkapa videon koostamisesta. Myös oppilaiden persoonalliset piirteet on hyvä huomioida ryhmiin jakautuessa. Vanhemmat oppilaat ovat usein itseohjautuvampia ja osaavat itse organisoida työnjaon tarpeen mukaan. Näin tärkeitä tiimityötaitoja tulee samalla harjoiteltua.

Vinkit opettajille:

  • Etenkin kuvaaminen voi olla helpompaa toteuttaa pienissä ryhmissä
  • Mieti ryhmien kokoonpanot oppilaiden iän ja persoonallisten ominaisuuksien mukaan
  • Vaihtele välillä ryhmien kokoonpanoja

Jatkoa ensi viikolla…

EdViston Suomi 100 -kampanjan voittajaopettajan tarina

OSA 1 – Miten projekti eteni?

Luokan tarina kootusti

Tässä blogisarjassa kerrotaan Suomi 100 -kampanjan voittajaryhmän videoprojektista.

Helsinkiläisen Latokartanon koulun opettaja Ilona Juselius innostui digitaalisesta tarinankerronnasta viime kesänä, koska häntä kiinnostaa kuvan ja tarinan yhteys. Ensin opettaja teki runosta tarinan, johon hän liitti valokuvia. EdVisto tuli mukaan Helsingin yliopiston tutkijan kautta syksyllä, kun luokka osallistui kansainväliseen digitarinatiedeprojektiin (tästä lisää tulevassa blogijutussa).

Kuultuaan EdViston Suomi 100 -kampanjasta eli Suomi oppilaiden silmin – 100 videotarinaa Suomesta -projektista, opettaja kiinnostui lähtemään mukaan. Luokka aloitti projektin yhteisellä keskustelulla pohtimalla ensin yleisesti Suomi 100 -ilmiötä, eli mitä se tarkoittaa. He lähtivät liikkeelle vanhojen asioiden muistelusta, vanhempien ja isovanhempien koulumuistoista sekä lapsuuden leikeistä. Oppilaat haastattelivat läheisiään ja kokosivat muistiinpanoja. Haastatteluista saadusta materiaalista syntyi mahtavia tarinoita pääosin 1960-1990 -lukujen kouluajoista. Oppilaat innostuivat liittämään tarinat EdVistoon ja luomaan niistä videotarinoita. He pohtivat myös, mikä heidän ympäristössään on kaunista ja mikä yleisesti Suomessa on kaunista ja kivaa. Puheeksi tuli muun muassa Suomen neljä vuodenaikaa ja itsenäisyyspäivän vietto joulukuussa. Aihetta käsiteltiin oppitunneilla, kuvia liitettiin yhteen ja tarinaa rakennettiin yhdessä. Syksyn ajan koulun aula oli täynnä Suomen presidenttien sekä suomalaiseen kulttuuriin ja taiteeseen vaikuttaneiden henkilöiden kuvia, joten juhlavuoden teema pysyi hyvin oppilaiden mielessä.

Päämäärä motivoi – “lopussa kiitos seisoo”

Opettajan mukaan Suomi 100 -projekti yhdistettynä osin kansainväliseen hankkeeseen vaati aikaa ja kärsivällisyyttä sekä opettajalta että oppilailta, mutta auttoi, kun tiesi, mikä on päämäärä. Muun muassa kuvaamaan ei ollut mahdollisuutta ryhtyä niin usein kuin oppilaat olisivat halunneet, mutta opettajan sanojen mukaan “lopussa kiitos seisoo” eli tärkeintä oli, että he saivat käydä läpi koko hienon oppimisprosessin, tutustua eri maan oppilaisiin ja tavoitteet toteutuivat kaikin puolin. Lisäksi Suomi 100 -kilpailusta saatu yllätyspalkinto, Lenovon tabletti, lämmitti kovasti opettajan mieltä.

Vinkit opettajille:

    • Ole kärsivällinen, usko lasten kykyyn omaksua uusia menetelmiä
    • Tiedustele eri verkostojen (mm. yliopistojen ja yritysten) tarjoamia yhteistyöhankkeita ja lähde rohkeasti mukaan
    • Uudet menetelmät ovat hauskempia ja tehokkaampia, niiden käyttöönotto on ehdotonta nykymaailmassa
    • Yhteiset keskustelut luokan kanssa jäsentävät teemaa ja inspiroivat oppilaita aiheen pariin
    • Haastattelujen tekeminen voi toimia hyvänä lähtökohtana tai osana videotarinan materiaalia
    • Anna oppilaille vapautta pitää hauskaa oppiessaan uusilla työkaluilla

Jatkoa ensi viikolla…

 

 

Musiikkia, äidinkieltä ja yhteiskuntaoppia tarinoina – Tapiolan lukiossa kokeillaan EdVistoa

EdViston tiimi vieraili Tapiolan lukiossa 26.4., jolloin tarkoituksena oli käynnistää pilotti kolmella eri kurssilla. Pilottiin osallistuvat opettajat Pia Liimatainen, Hanna Kokkonen ja Vuokko Leislahti. He käyttävät EdVistoa opetuksessa äidinkielen, yhteiskuntaopin ja musiikin kursseillaan. Opettajat kiinnostuivat videotarinaprojektista kuultuaan EdVistosta Espoon kaupungilta, joka on yksi yrityskiihdyttämö xEdun yhteistyökumppani.

Kouluvierailullamme kokeilimme videotarinoiden luomista kolmessa luokassa aluksi siten, että kussakin luokassa oli oma “tuutori”, ja myöhemmin vapaamuotoisemmin luokissa kierrellen. Oppilailla oli käytössään erilaisia laitteita ja selaimia, ja joidenkin laitteiden kanssa kohtasimme ongelmia. Huomasimme ongelmien liittyvän selaimiin, joten päivitimme iPadien selaimet uusimpaan versioon. Sen jälkeen palvelu toimi normaalin tapaan.

Tekniset ongelmat toimivat hyvänä muistutuksena siitä, että koulujen laitteet on tärkeää muistaa päivittää säännöllisin väliajoin, jotta niistä voi saada parhaan hyödyn irti. Käynti oli tiimillemme myös tärkeä opetus eri selainversioiden käyttäytymisestä, ja teimme vierailun jälkeen EdVistoon varmuuden vuoksi sellaisia muutoksia, että se toimii myös vanhemmilla versioilla.

Lue myös Espoon kaupungin KYKY-hankkeen sivuilta juttu Tapiolan lukion pilotista.

(Kuva: Katja Hagman)

Lehtikuusen alakoulussa tehtiin videotarinoita koulupäivästä

EdVisto on aloittanut pilottiyhteistyön vantaalaisen Lehtikuusen koulun kanssa, josta kaksi luokkaa innostui kokeilemaan videotarinoiden tekemistä. Neljännen ja viidennen luokan opettajat Anna Aarnio ja Aurora Kryssi ovat erityisen kiinnostuneita valokuva-animaatioden tekemisestä. Anna Aarnio tuntee EdViston kehityshistoriaa sen yliopistoajoilta lähtien ja hänen näkemyksistään on ollut tärkeää apua tuotteen kehityksessä.

Kokeilimme kouluvierailullamme 18.3. videoiden luomista EdVistolla molemmissa luokissa. Vierailumme tarkoituksena oli harjoitella videoiden tekemistä ja antaa oppilaille ikään kuin esimakua siitä, miten se EdVistolla tapahtuu. Neljäsluokkalaiset tekivät videotarinoita aiheesta “Koulupäiväni”. Oli mukava nähdä, kuinka oppilaat ideoivat nopeasti oman tarinansa ja lähtivät myös luokan ulkopuolelle kuvaamaan. Eräs ryhmä rakensi selkeän juonellisen videotarinan koulupäivän kulusta ottamalla pelkästään valokuvia ja muokkaamalla ne oikeaan järjestykseen. Oppilaiden harmiksi ainoastaan taustamusiikki jäi puuttumaan videosta ajanpuutteen vuoksi. Yleensä videotarinan luomiseen kannattaakin käyttää enemmän aikaa kuin yhden oppitunnin verran, sillä prosessi voi koostua muun muassa ryhmäytymisestä, aiheen valinnasta, käsikirjoittamisesta, aiheeseen/ongelmaan perehtymisestä sekä tietysti kuvaamisesta ja tarinan editoinnista. Toisessa luokassa eräs oppilasryhmä keksi toteuttaa opettavaisen videon siitä, kuinka solmia kengännauhat. Päivän aikana oli ilo huomata, kuinka helposti nuoremmatkin oppilaat omaksuvat palvelun käytön.

 

Ensimmäisiä mietteitä yrityskiihdyttämöohjelmasta

Teknologiayritysten ja pedagogisen osaamisen yhdistämiseen tähtäävä yrityskiihdyttämö xEdu aloitti toimintansa, ja kaikki ohjelmaan valitut startupit kokoontuivat ensimmäisen kerran 15.2.2016. Avajaistilaisuudessa keskusteltiin kevään ohjelmasta ja yrityskiihdyttämön roolista startuppien kehityksessä. xEduun valitut startupit toivotettiin tervetulleiksi ja tiimejä onniteltiin mukaan pääsystä ohjelmaan, johon tuli hakemuksia yhteensä yli 100 kappaletta.

Yrityskiihdyttämön kevään ohjelma ja tavoitteet vaikuttavat mielenkiintoislta sekä tarkkaan harkituilta. Tavoitteena on viedä suomalainen koulutusosaaminen eli “superpower of education” maailmalle. xEdu tekee yhteistyötä suurten yritysten, kuten Samsungin ja Teliasoneran, kanssa. Lisäksi ohjelmaan osallistuvat muun muassa Espoon ja Helsingin kaupungit, ja tarkoituksena on testata mukana olevien koulujen kanssa startuppien tuotteita ja palveluja. xEdun fyysinen sijainti Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden kampuksella mahdollistaa toimivan yhteistyön myös kasvatustieteen tutkijoiden kanssa. Ainutlaatuinen yhteistyö koulujen, tutkijoiden, yritysten sekä xEdun eri mentoreiden kesken luo hienot odotukset EdViston kehittämiseen, verkostoitumiseen ja maailmalle levittäytymiseen.

Huumori ja tunteet tehokeinoina Haaga-Helialaisten videotarinoissa

EdVistoa testaa tällä hetkellä kaksi opiskelijaryhmää Haaga-Heliasta, sillä aiemmassa blogiartikkelissa mainitun kurssin lisäksi mukana ovat opiskelijat Matti Helelän, Kevin Goren ja Anne Korkeamäen vetämältä Creative Corporate & Marketing Communication -kurssilta. Pidimme välipalautesession kurssilla helmikuun alussa, ja saimme hienoja kommentteja ryhmältä. Koska EdViston editointityökalu oli tuolloin vielä kehitysvaiheessa, olivat opiskelijat käyttäneet videoiden muokkaamiseen iMovie:ta.

Katsoimme yhdessä opiskelijoiden taitavasti rakentamat videotarinat. Opiskelijat esittelivät videoilla aluksi omat roolinsa videotarinan rakentamisessa. Videot käsittelivät muun muassa erilaisia opiskelijoiden arkkityyppejä, kuten ylisuorittajaa ja “vapaa-matkustajaa”. Videotarinoissa oli käytetty huumoria hauskalla tavalla, ja osa oli rakennettu myös koskettavalla tavalla tunteisiin vetoaviksi. Tunnetilojen taltioinnissa toimivaksi keinoksi osoittautui hidastetun kuvan käyttö editoinnissa.

 

Omnian yrityskurssilla ja puualan opinnoissa testataan EdVistoa

Espoon Omniasta pilottiin osallistuu opettajia ja opiskelijoita sekä ammattiopiston että aikuisopiston puolelta. Lisäksi Omnian IT-asioista vastaava Pete Stockley on seurannut aktiivisesti EdViston kehitystä ja antanut meille loistavaa palautetta.

unnamedOmnian ammattiopistosta mukana on opettaja Kaisa Jussila sekä kaksi hänen yritysopintoja suorittavaa opiskelijaryhmäänsä. Vierailimme toisessa Kaisan ryhmässä helmikuun alussa ja oli mielenkiintoista seurata ryhmän projekteja. Kurssilla on käytössä Nuori yrittäjyys -konsepti  eli opiskelijoilla on omat harjoitusyritykset (NY-yritys), joita he voivat käyttää aitoina tapauksina kurssiin liittyvien asioiden soveltamisessa EdViston avulla. Kaisa on osallistunut myös henkilökohtaisesti ahkerasti EdViston testaamiseen ja antanut siitä säännöllisesti palautetta koko alkuvuoden ajan.

Omnian aikuisopiston puualan koulutusryhmä osallistuu EdViston pilottiin kahden opettajan, Mona Olanderin ja Juhani Horellin, johdolla. Projekti on osa “Tekninen suunnittelu ja prototyypin valmistus” -tutkintoa. Olemme vierailleet kevään aikana Monan ryhmässä ja avustaneet alkuun pääsyssä alustan kanssa. Ryhmä on antanut meille tärkeää palautetta esimerkiksi käytettävyyteen liittyen. Puualan projektissa on lisäksi mukana ulkopuolisia suunnittelijoita, ja myöhemmin keväällä mahdollisesti myös yhteistyökumppaneita Virosta.

 

Haaga-Heliassa hyödynnetään EdVistoa asiakasymmärryksen keräämiseen

EdViston pilotti pääsee pian käynnistymään kunnolla, ja osa pilottiryhmistä on jo aloittanut videoprojektinsa. Joni AlWindi ja Anne Kuokkanen EdViston tiimistä vierailivat maanantaina Haaga-Heliassa, jossa  International Sales and Marketing -koulutusohjelman opiskelijat pääsevät kevään aikana tutustumaan EdVistoon sekä videotarinankerrontaan oppimismenetelmänä. Kurssin opettajina toimivat Marika Alhonen ja Sirpa Lassila. Tarkoituksena on, että opiskelijat oppivat hyödyntämään palvelumuotoilun menetelmiä asiakasymmärryksen keräämiseen ja analysointiin sekä, että he ymmärtävät myös, miten palvelujen kehittämistä tehdään käytännössä. Toisaalta myös EdVisto saa pilotin yhteydessä syvempää ymmärrystä asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden käyttäytymisestä ja ideoita palvelun kehittämiseen, joten opiskelijat pääsevät näkemään myös, miten tavoitteet toteutuvat vastavuoroisesti. Pilotissa mukana olevat noin 40 opiskeljaa hyödyntävät EdVisto-palvelua oman lukukausiprojektinsa dokumentoitiin ja noin 10 opiskelijaa harjoittelee palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä muita pilottiin osallistujia Haaga-Heliasta sekä muista oppilaitoksista, esimerkiksi haastattelemalla.

Käynti Haaga-Heliassa osoitti, kuinka taitavasti nuoret opiskelijat käyttävät uusia laitteita ja tietoteknisiä palveluita. EdViston tiiviin alkuesittelyn jälkeen opiskelijat omaksuivat heti muun muassa, mitä laitteita heidän kannattaa käyttää ja miten he kirjautuvat sisään alustalle. Alkuun pääseminen sujuikin hämmästyttävän nopeasti ottaen huomioon ryhmän suurehkon koon. Asiaa ei varmasti ainakaan vaikeuttanut se, että opiskelijat tuntuivat olevan aidosti motivoituneita ja sitoutuneita oppimiseen. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan uusia kokemuksia muista pilottiryhmistä sekä siitä, miten EdVisto innostaa myös nuorempia oppilaita digitaaliseen tarinankerrontaan.

(Kuvassa kurssin opettaja Sirpa Lassila.)

Miten EdVisto syntyi (3/3) – Kohti uutta “designia”

Kohti uutta “designia”

MoViE:n ja EdViston kantavana ideana on ollut kehitellä mahdollisimman helppokäyttöinen ja pedagogiseen tutkimukseen pohjautuva digitaalisen tarinankerronnan alusta. On pidetty tärkeänä, että oppilailla on mahdollisuus jakaa videoita suljetussa ympäristössä oman ryhmänsä kesken. Opettaja toimii työskentelyn ohjaajana ja tarvittaessa valvoo ja tarkistaa oppilaiden palveluun lataamia videoita. Rajattoman oppimisen mahdollistavaa kansallista ja kansainvälistä koulujen välistä yhteistyötä on pyritty helpottamaan palvelun viimeaikaisilla uudistuksilla: opettajan on mahdollista tehdä Edvistossa projekteja, joihin voi kutsua muita mukaan. Vastaavasti muiden luomia vapaana olevia projekteja voi selata ja halutessaan tehdä osallistumispyynnön.

Helsingin yliopiston CICERO Learning –verkosto järjesti viime kevään aikana MoViE-työpajoja, joissa kokeiltiin videotarinoiden rakentamista ja pyydettiin osallistujilta palautetta palvelun toimivuudesta. Työpajoista saatiin tärkeää palautetta, jonka perusteella palvelusta pyrittiin tekemään entistä käyttäjäystävällisempi ja toimivampi työkalu koulujen käyttöön.

Palautteen pohjalta keväällä 2015 palvelusta suunniteltiin uusi versio, joka on ulkoasultaan ja käytettävyydeltään täysin uudistunut. MoViE:n keskeiset ominaisuudet ja pääidea ovat kuitenkin säilyneet. Uutta käyttöliittymää kehitettäessä pyrittiin huomioimaan viimeaikaiset muutokset koulumaailmassa: kouluihin on hankittu tabletteja, ja pöytätietokoneita käytetään yhä vähemmän. Tästä syystä uudesta versiosta tehtiin tablettikäyttöön optimoitu. EdViston kehitystyössä pidetään tärkeänä, että palvelu pysyy ajan hermolla ja vastaa nykypäivän käyttövaatimuksiin ja –tottumuksiin. Tavoitteena on luoda mahdollisimman selkeä ja helppokäyttöinen videopalvelu. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että videotarinoiden tekemisessä korostuu yhdessä tekemisen ilo ja luovuus, kun aikaa ei kulu monimutkaisen käyttöliittymän opetteluun.

 

Lähteet

Cicero Learning -verkoston nettisivut. Luettu 6.8.2015. http://www.cicero.fi/recent-news/items/movie-tyoepajat-kevaeaellae-2015.html